Vedenlaatu, tai myös veden laatu, on talousveden ja erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös vesistöjen luonnontilaa. Veden laatuun vaikuttavia suureita on lukuisia ja niiden yhteisvaikutus määrittää vedenlaadun tason. Monissa maissa veden laatua säädellään lailla, mutta on valtioita, joissa vettä on niin vähän tarjolla, ettei sääntelyä yleisesti ole ja veden laatuun vaikutetaan vain yksittäisissä kohteissa. Osa luonnonvesistä ovat päätyneet raakavedeksi, josta tuotetaan vedenpuhdistustoimilla teollisuuden prosessivettä, yhteiskunnalle talousvettä ja erityisesti juomavettä. Luonnonvedet ovat ojien, jokien ja salmien kautta yhteydessä toisiinsa, joten yläjuoksun vesistöjen kunto vaikuttavat alajuoksun vesistöjen kuntoon. Ympäristön saastumisen seurantaa tehdään tutkimalla vesistöjä näytteiden satunnaisotannalla tai merkittävien vesistöjen kohdalla säännöllisellä näytteenotolla. Erityisesti seurataan raakaveden laadussa tapahtuvia muutoksia, sillä talousveden puhdistusprosesseja voidaan säädellä ja pitää pieninä huolehtimalla raakaveden laadun tasaisuudesta. Yhteiskunnalle tuotetun talousveden laatua tutkitaan, koska sen tulee täyttää lain mukaan annetut kriteerit. Ihmisille suoraan juomavedeksi myytävää vettä tai elintarviketeollisuuden käyttämää vettä valvotaan vielä erikseen.[1][2]
Hyvälaatuinen vesi ei aiheuta ihmisille terveyshaittaa[3]. Veden laatua määritettäessä on tarpeen huomioida veden fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet. Erityisesti ongelmat veden mikrobiologisessa laadussa voivat aiheuttavat ihmisille välittömiä terveysriskejä ja vesiepidemioita. Ihmiset käyttävät vettä monin tavoin rakennetuissa ympäristöissä (esimerkiksi vesijohtovetenä) ja luonnon ympäristöissä (esimerkiksi uimarannalla tai kasteluvetenä ruoantuotannossa)[4].
<ref>
-elementti; viitettä kvvy2
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä vhvsy1
ei löytynyt